732066.jpg

Tekisi mieli kirjoittaa pitkästi, koska mielessä liikkuu kaikenlaista merkityksellistä, mutta maltanpa mieleni ja ihan lyhyesti vain.

Valvoin toissayönä viiteen saakka poimien muiden blogilistoilta mielenkiintoisia blogeja ja liittäen niitä omaan listaani, jotta tulisi seurattua. Mua lohduttaa entistä enemmän huomata kuinka moni muu ihminen rämpii samoissa mudissa löytäen silti ratkaisuja ongelmiinsa ja päästen eteenpäin elämässään. Varsinkin syyllisyyden ja huonommuuden kokemukset ovat hävinneet oikeastaan kokonaan kun ei luule enää olevansa ainut epäonnistuja. Sen sijaan tajuaa, ettei olekaan epäonnistuja, vaan tyypillinen toistuvista depressioista kärsivä ihminen repaileisine historioineen. Tiedän paranevani ja tiedän, että musta tulee hiljakseen tasapainoinen itsensä ja menneisyytensä kanssa sinut oleva ihminen.

Mulle itselleni on ollut ilo tajuta kuinka vahva ihminen mä loppujen lopuksi olen ja sama havainto pätee moneen muuhunkin masennuksen/päihdeongelman kanssa painivaan ihmiseen. Blogeista välittyy kuva kirjoittajista, jotka ovat käyneet läpi aikamoisia myllyjä ja siitä huolimatta pyrkivät löytämään oman onnellisen paikkansa elämässä, vaikka kaikki tuntuukin olevan ajoittain kokonaan hukassa. Huomaan myös usein ymmärtäväni välähdyksenomaisesti omasta itsestäni ja historiastani uusia näkökulmia muiden blogeja lukiessani. Mun pitäisi oikeastaan laittaa tähän tietsikkapöydälle vihko kirjatakseni ylös havaintoja.

Nauroin toissäyönä itseni tärviölle Norpatin sarjakuvablogin En vaan osaa! parissa. Oli pakko lukea putkeen koko blogi. Suosittelen lämpimästi.

Nukuin tänään melkein iltakahdeksaan. Heräsin onneksi just ennen mun saunavuoroa. Jaksoin saunoa ja hikoilla koko tunnin ja fiilis sen mukainen. Muistin harrastaneeni kasvissyöjänä ihon kuivaharjausta. Täytyy ostaa uusi harja ensi viikolla.

732141.jpg

Heräsin vielä viime perjantaina kamaliin painajaisiin, mutta sen jälkeen en ole enää kauhistunut vastaavista unista. Olen suhtautunut niihin värittyneinä muistikuvina ja seurannut lähinnä mielenkiinnolla mitä mulle tapahtuu unimaailmassa, mitä yritän kertoa itselleni. Perusteemoina toistuvat turvattomuus ja koskemattomuuden rikkomiset milloin kenenkin taholta. Samat teemat tuntuvat toistuvan myös monen muun blogeissa. Turvaton lapsuus, jossa molemmat tai toinen vanhemmista eivät ole kyenneet kasvamaan vanhemmuuteen, vaan ovat kiusanneet omaa lastaan itsensä jatkeena ja tunteidensa avuttomana purkauskohteena.

Huomenna alkaisi Finncon/Animecon. Mun pitäisi lähteä sinne jo työnikin puolesta seuraamaan uusia tuulia ja tutustumaan tuttuihin aiheisiin hieman syvemmin sekä tapaamaan ihmisiä. Kiinnostaa ja pelottaa samaan aikaan. Odotan innolla ja toivon viikonlopun jääneen jo taakse. Liikaa ihmisiä, liikaa kaikkea. Soitin Taiteilijalle ja kyllä, hänkin lähtee omien siskojensa ja kavereidensa kanssa paikalle. Samoin Olento, mutta en tiedä sattuneesta syystä josko hän kaipaa mun seuraa. Bar 68:ssa vietettäs lauantaina naamiaisia ja mun tekisi mieli laittaa päälle jotain erikoista. Päätin alunperin vuokrata viikonlopuksi frakin kaikkine oheisvaatteineen, mutta eihän mun rahat riitäkään. Tiedän jo kuinka pyörin huomenna iltapäivällä vaatekaapin edessä sovittaen erilaisia yhdistelmiä hyläten loppujen lopuksi kaikki ja laittaen päälleni jotain huoh tavallista. Olen hukannut jonnekin osia puvuista, joten saa toissafinnconin tapaan päälleni mustaa täyspukua huopahattuineen kaikkineen. Pitäisi tyytyä erisävyisiin osiin. Eihän se käy.

732154.jpg

Syömäni mielialalääkkeen valmistaja vaihtui, koska aiempi tehdas lakkautti lääkkeen tekemisen. Ei kai tällä pitäisi olla merkitystä. Luulisi lääkkeen koostuvan samoista ainesosista, mutta tuntuu vaikuttavan aika eri tavalla. En enää nuku säännönmukaisesti 12-16 tuntia päivässä, osa intiimeistä vaivoista on helpottanut, uusia ei ole tullut tilalle ja mikä vaikuttavinta libido on palannut takaisin kympillä. Toisaalta mä en tiedä pidänkö tästä muutoksesta, koska läkähdyn läheisyyden ja seksin kaipuuseen. Olinkin jo unohtanut miltä seksuaalisuus tuntuu. Tein pari vuotta sitten päätöksen, ettei enää yhdenyön juttuja. Hieno päätös, jonka ansiosta olen säästynyt monelta mielipahalta ja mielipahan tuottamiselta. Mä luulen, etten saisi enää pidettyä tätä päätöstä. Tuntuu murrosikäiseltä. Mikä tämä tunne on? Mikä on tämä kihelmöinti vartalossani? Miten lämpimästi veri kiertää? Tervetuloa Bar 68. I'm the Man !!! Who finds The Spacegirl !!!

732069.jpg

Ensi viikolla jälleen Tampereelle. Viihtyisä kaupunki. Päätin viime reissulla muuttaa Manseen heti terapian päätyttyä ja uuden työpaikan löydyttyä. Tässä muuten näkymä viime reissun yösijani ikkunasta. Sykähdytti aiemmin goottipunkkaripiireissä liikkuneen miehen sydäntä.

- Johannes -

P.S.
Tähtivaeltaja tipahti tänään postilaatikkoon. Jee. Lukemista.
P.S.
Kerrankin ainoastaan itse ottamiani kuvia.