Hei



Pohdin jo päivittäin Itä-Suomeen muuttoa. Osittain muuttamishaluni johtuu yläkerran naapureista, osittain alusta-aloittamisen halusta, osittain ongelmien pakenemisen halusta, osittain turvallisuudenkaipuusta, osittain halusta päästä eroon niin monesta negatiivisesta symbolista (Tuossa asui se nainen, tuolla jätin opinnot kesken, tuohon sammuin ...) ja toivottavasti valtaosin aidosta halusta paikkakunnanvaihdolle.

Minua pidättelee täällä vielä tasan vuoden jatkuva terapia, oma lapseni, joka asuu jo itsekseen sekä syksyllä mua odottava puolipäivätyö, ellei lama tapa koko liikettä. Ystäväpiirin merkitystä en varmasti ymmärrä ennen kuin menetän sen niin monen ihmisen jäädessä puolen Suomen päähän.

Mitä ma haluaisin uudessa kotikaupungissani?

Rauhallisen vuokrayksiön tai -kaksion keskustan tuntumasta mieluiten asuinyhteisöstä, josta tunnen joitakin ihmisiä ja jossa on edullinen vuokra. Ja joka tapauksessa mieluiten kantakaupungin alueelta. Olen kyllästynyt asumaan lähiössä, josta on pitkä matka kaikkialle muualle paitsi metsään.

Asuisin tietenkin sisareni perheen kanssa samalla paikkakunnalla, mitä arvostaisin aivan suunnattomasti. Sisarestani tulee vuosi vuodelta yhä tärkeämpi minulle.

Ryhtyisin käymään useasti viikossa reippaalla kävelyretkellä kaupungin ympäristössä. Ko. paikkakunnalta löytyy monia viihtyisiä reittejä veden varrelta ja pitkin metsiä sekä pitkin keskustaa ympäröiviä omakotitaloalueita. Kävelin nuorena loputtomasti noita reittejä.

Kesäisin liikkuisin hieman laajemmin polkupyörällä, mikä oli tuttua mielipuuhaa jo nuorena. Ajelin usein jollekin uimarannalle, uin ja poljin hikipäässä takaisin kotiin ja suihkuun.

Liittyisin avantouimareiden seuraan ja kävisin 2-3 kertaa viikossa uimassa avannossa tai kesäisin uimarannalla eväiden ja kirjan kanssa. Ihastuin paikkaan ja puuhaan exäni Tanssijan kautta. Lisäksi seuraan kuuluu paljon rentoja tyyppejä, joiden kanssa oli mukavaa saunoa ja istuskella grillikatoksella.

Kävisin useammin kirkossa palveluksissa kuin nykyisin, kun matkaa kirkkoon on joko tunnin kävelymatka tai puolen tunnin bussi/fillarimatka. Pyrkisin myös soluttautumaan noihin piireihin.

Kävisin useammin elokuvissa, koska ko. paikkakunnalla on minua kiinnostava monipuolisempi elokuvatarjonta.

Liittyisin tai rakentaisin sellaisen puuttuessa pienen löyhän kerhontapaisen parin harrastukseni ympärille eli rakentaisin näinkin uutta sosiaalista piiriä sekä itselleni miellyttävää puuhaamista.

Ostaisin, heti kun löytäisin jonkin yksinkertaisen ei niin stressaavan työpaikan, custom moottoripyörän, jolla kävisin ajokaudella sekä tapaamassa ystäviäni muualla Suomessa että Itä-Suomen lukuisissa luontokohteissa makarin & teltan kanssa.

Lukisin enemmän kirjoja, koska ko. paikkakunnan kirjasto on laadukkaampi kuin nykyisen asuinpaikkakuntani. Muu monenlainen elämää ylentävä puuhaaminen myös tervehdyttäisi minua nopeammin, joten jaksaisin lukea enemmän ja vaikeampia teoksia.

Kävisin vähemmän baareissa, koska en tunne sieltä ketään, joka pyytäisi mua juomaan, enkä tunne sieltä ketään, jota voisin pyytää juomaan, enkä myöskään ryhtyisi rakentamaan uudelleen ryyppyremmiä. Tämä olisi yksi tärkeimmistä syistä vaihtaa paikkakuntaa.

Kävisin useammin kahviloissa, mitä rakastan, koska ko. paikkakunnalla on viihtyisämpiä kahviloita kuin täällä. Täkäläiset kahvilat nuhjaantuvat jostain syystä järjestään parissa kuukaudessa.

Kävisin kesäisin jokaisena aurinkoisena päivänä torilla, koska siellä tapahtuu aina jotakin.

Myös kultturitarjonta ylipäätään on runsaampaa kuin täällä, joten olisi muutakin menoa kuin leffoissa käyminen.


Miksi siis odottaisin terapian loppuun ennen kuin lähtisin etsimään sieltä asuntoa ja neuvottelemaan vanhempieni kanssa, josko he auttaisivat minua takuuvuokrissa ja sen sellaisissa?

Eniten minua pidättelee omasta lapsesta erkaantuminen. Näemme viikottain ja keskustelemme usein tärkeistä asioista, joten olemme toisillemme käytännössä tärkeitä. Voisin tietenkin lähettää hänelle silloin tällöin matkarahaa ja pyytää käymään sekä käydä itse täällä hänen luonaan.

Muuttaisin jo huomenna, jos haltijatar heilauttaisi taikasauvaansa.

Ovatko terapia, lapsi ja kenties odottava puolipäivätyö, niin tärkeitä asioita, että odottaisin vielä yhden vuoden?

Odontanko liikoja muutolta? Vaikuttaako symbolinen alusta-aloittaminen oikeasti niin kohottavasti kuin toivon?


- Johannes -