Hei,

 

Kävin kumppanini kanssa pariterapiassa, jonne hän oli koettanut ylipuhua meitä jo puolen vuoden ajan. Tilaisuus johti totaaliseen katastrofiin, koska se nosti esiin hyväksikäyttömuistot raunioittaen kärsivällisesti rakentamani tasapainon. Mä olen täysin riippuvainen päivittäisistä rutiininomaisista suojelukeinoistani ja etäännyttämisestä. Vajosin kudelman hajottua eilen todella syvälle muistoihin pois tästä maailmasta. Pelastuin pillerien, parin oluen ja pitkien yöunien ansiosta, mutta en mä selvillä vesillä ole vieläkään. Tämän korjaamiseen kulunee muutama viikko. Vähintään. Ehdin todeta edellisenä päivänä traumaterapeuttini kanssa kuinka hyvin olen onnistunut rakentamaan tasapainoa vuoden alusta lähtien terapian aloitettuani ja onnistuttuani työkokeilussa sekä parisuhteessa. Huomasin käveleväni veitsenterällä. Ainoastaan hyvin heikko jääkenttä estää minua hukkumasta uudelleen.

Kurjaa.

 

- Johannes -