Moro

Kirjoitin oheisen meilin Sibelius-lukion rehtorille:

Arvoisa rehtori Ritva Mäkelä

Nimimerkki Sibisläinen toi yleisönosastokirjoituksessaan perustellusti esille oman kantansa lukiossanne harjoitettavaan oppilaskasteeseen. Kirjoitus oli asiallinen ja osuva sekä toi esille vaihtoehtoisen ajattelutavan.

Kirjoitatte omassa vastineessanne seuraavasti: "Koulussamme ei hyväksytä kiusaamista eikä simputusta" sekä ansiokkaasti "aikuisten tulee pyrkiä vaikuttamaan opiskelijoiden arvomaailmaan niin kotona kuin koulussakin, etteivät he missään tilaisuudessa edes ajattelemattaan loukkaa toista ihmistä henkisellä tai fyysisellä tasolla". Hienoja periaatteita molemmat, mutta.

Koulussanne sallitaan silti mopotukseen eli kiusaamiseen ja nöyryttämiseen perustuvat nahkiaiset sekä koulussa että koulun ulkopuolisena tapahtumana. Mopotus on yksiselitteisesti perinteen nojalla oikeutettua julkista kiusaamista, joka antaa selkeän viestin nuorille oppilaille vahvemman (vanhemmat oppilaat) oikeudesta kiusata nuorempiaan. Tätäkö koulussanne halutaan tukea?

Mopotuksen kohteena saattaa olla mm. lukuisa joukko aiemmissa kouluissa kiusattuja tai muutoin arempia nuoria, joille ko. tapahtuma on todellista helvettiä.

Kävin itse armeijan vuonna 19nn, eikä sielläkään enää harrastettu mopotusta taikka simputusta, vaan kantaupseerit korostivat useaan kertaan sen olevan ehdottomasti kiellettyä. Yhteishengen luominen perustui positiivisiin menetelmiin mitkä nimimerkki Sibisläinenkin ottaa esille.

Miksei koussanne siirrytä humaanimpiin ja oikeasti yhteishekeä kasvattaviin periaatteisiin kuuluisan(?) yhteishenkenne luomiseksi?

Opettajakunnan ja vanhempainyhdistyksen tulisi kantaa aikuinen vastuunsa tässä asiassa, eikä sallia hiljaisesti täysin vanhentuneen perinteen jatkamista!

Terveisin

nn

Saapa nähdä tuleeko vastausta.

Tämän päivän Hesarissa oli erinomainen ja tuohtunut vastine, joka oli täyttä asiaa. Kirjoittajaa hävettää olla entinen Sibelius-lukiolainen.

Omassa henkilöhistoriassani oli erityisen raskasta lapsuuden ainainen pelko ja varuillaanolo. Piti pelätä sekä kotona, että koulussa, eikä partiossakaan oltu ymmärretty leirikasteen mielettömyyttä. Mä en tajua tällaista koston ja nöyryytyksen kierrettä. Mä itse teen kaikkeni, etten jatkaisi millään tasolla itse kokemaani väärinkäytöstä toisia persoonia kohtaan. Aina en tietenkään onnistu, mutta ei tulisi mieleenkään kostaa omaa kärsimystä täysin viattomille ihmisille. Mulle on kehittynyt todella vahva oikeudenmukaisuudentaju ja joskus sieppaa todella voimakkaasti lukea tai nähdä moista käytöstä.

Hesarissa uutisoitiin Hyssälän masennusprojektista. Se herätti myös runsaasti ajatuksia, mutta myönteisiä sellaisia. Illalla jaksaessani voisin niistä ja hieman ympäristöasiasta kirjoittaa.

Kohta kaupungille ja terapiaan eka kertaa koko kesänä ilman viikonloppuna hankittua krapulaa. Itseäni osaan kiusata ja mopottaa itsetuhoisilla asioilla, mikä johtuu just edellisistä syistä. Tästäkin syystä Sibbelukion perinne tulee yhteiskunnalle todella kalliiksi. No, mä lähden suihkuun ja liikkeelle pirtein mielin.

- Johannes -