Hei


Herään vasta iltapäivisin, aurinko painuu jo mailleen päästessäni ylös ja liikkeelle. Kotiin palatessani sataa tihuttaa mustaa vettä mustalta taivaalta, koti tuntuu kylmältä, likaiselta ja pimeältä loukolta, vaikka koetan sytyttää mahdollisemman monta kynttilää ja imuroinkin eilen perusteellisesti. Nämä nykyisenkaltaiset "alkutalvet" vievät minulta vielä joskus hengen hitaasti hivuttamalla kuin tippuisi huomaamattaan mustan aukon imuun. Välttääkseni luisumisen olen päättänyt räpiköidä karkuun tapahtumahorisonttimuudesta.

pilg.jpg

Ryhdyin projektiin maanantaina lainattuani kirjastosta Alastair Reynoldsin tiiliskiviscifiromaanin Jäänpuskijat. Sen sijaan, että olisin istunut läppärin äärellä katsomassa imutettuja tv-sarjoja tai pelaamassa tai lojumassa netissä tein chilivalkosipulivoileipiä ja asettauduin lukemaan lukunojatuoliin. Reynolds veikin minut muassaan kuten arvasin vankalla kokemuksella luettuani aiemmin hänen melkein kaikki muut romaaninsa. Mä rakastan Reynoldsin taitoa rakentaa reaalitieteen pohjalta huimaavia tulevaisuudennäkymiä persoonallisella otteella vieläpä uskottavasti ja ei aivan paperinohuella henkilökuvauksella scifin sisällä arvioituna. Mä en kaipaa ylipitkää elämää, mutta uteliaana ihmisenä mä haluaisin tietää kuinka oikein osuviksi Reynoldsin visiot osoittautuvat kymmenientuhansien vuosien skaalalla. Täytyy mainita, ettei hänen tulevaisuutensa ole mitään kivakiva Star Trekkiä taikka edes Iain Banksin Kulttuuri-sarjan optimismin syövyttämää. No, Jäänpuskijoissa rakennettiin varsin happyhappy ihmiskunnan tulevaisuus teoksen synkempien tapahtumien kehykseksi, mutta enempää en voi spoilata. Tekisi mieli kertoa laajemmin hänen teoksestaan Century Rain, mutta siitä ei voi sanoa mitään pilaamatta toisten lukunautintoa. Mun pää vaan alkaa jotenkin kehrätä tyytyväisenä jäädessäni huomaamatta pohtimaan kirjailijan rakentamia näkymiä ja toisaalta ahmiessani sivuja luku luvulta päästäkseni katsomaan mahdollisemman pian miten jokin juonen vaihe päättyy. Olin siis ylen tyytyväinen saadessani romaanin loppuun viime yönä. Hain kirjastosta täksi yöksi ja loppuviikoksi kaksi muuta teosta eli Eoin Colferin uusimman anarkistisen Artemis Fowl: Aikaparadoksi -teoksen sekä mulle uppo-oudon, mutta kehutun Markus Zusakin Kirjavarkaan.

The_Time_Paradox_Artemis_Fowl_Book_6-121

Haluan lukea nimenomaan jotain viihdyttävää kahlattuani viimeksi läpi Littellin 850-sivuisen luotaantyöntävän epämiellyttävän Hyväntahtoiset holokaustiromaanin. Mainitsinkohan siitä täällä. En jaksa vatvoa kirjan herättämiä lukuisia ajatuksia. Pidempään täällä majailleet lukijat tietävät mun natsiharrastuneisuudesta. Innostuin kumminkin sen verran, että ostin Hesan akateemisesta toisen sikapaksun kirjan eli Adam Toozen monografian The Wages of Destruction: The Making & Breaking of The Nazi Economy, josta aihepiiristä mulla on hyvin hatara käsitys lähinnä Albert Speeriä käsittelevien lukuisten teosten pohjalta, joissa ei puolestaan käsitellä lainkaan mm. monetaristisia pointteja. Pelkästään Introduction luku sai mut oppimaan paljon uutta sen iänikuisen poliittisen ja sotahistoriallisen näkökulman ohelle. Talous nyt kumminkin toimii valitettavan pakollisena perustana kaikelle muulle Marxia mukaillakseni.

Zusak_bookthief-783597.jpg


Päätin yrittää kohentaa arjessa viihtymistä myös ruokavalion kautta. Mä syön jo useamman vuoden puuduttamana todella tylsää ja puutteellisen yksinkertaista ruokaa.

Aamupala:
Kuppi vahvaa kahvia, tuopillinen sokeritonta ananas mehua, banaani ja pari hapankorppua voimariinilla & lihaisalla leikkeleellä & juustolla & kurkkusiivuilla.

Lounas/päivällinen/illallinen:
Keitettyjä perunoita, kalaa, porkkanaraastetta, oliiveja, valkosipulia tai juureskeitto mahdollisella lihaisalla nakkihöystöllä. Jälkkäriksi vahvaa kahvia.

Iltapala:
Kamomillateetä ja samanlaisia hapankorppuja kuin aamulla.

Kahvia voi lisätä satunnaisiin väleihin n kertaa.

Lämmin ruoka jää 1-3 kertaa viikossa kokonaan väliin, jolloin syön iltapalan useampaan kertaan. Hapankorppuja sitten vaan.

Ostan noin kaksi kertaa kuussa tummaa saaristolais- tai ruisleipää sekä kerran kuussa jotain herkkua kuten piparkakkuja. (Krapulassa kylläkin usein musta Pantteripussi tulee ostettua tai pizza haettua.)

That's it. Plain and simple.

Kävin illalla ruokakaupassa ihan ostoslistan kanssa ja sain raahattua kotiini suurimman osan aikomistani ruokatarpeista.

Aamupalatarpeiksi:
- Litra maustamatonta jogurttia
- Pussi pakastemustikoita
- Pussi pellavarouhetta
- Pussi kuorittuja auringonkukan siemeniä
- Pussi kuorittuja kurpitsansiemeniä

Päivällistarpeiksi:
- Luomukananmunia
- Tonnikalaa oliiviöljyssä
- Sardiinia oliiviöljyssä
- Artisokansydämiä suolavedessä
- Lisäaineettomia lihaisia nakkeja
- Paprikatäytteisiä vihreitä oliiveja

Iltapalatarpeiksi:
- Aitoa voita
- Lihaisaa saunapalvia
- Punainen paprika
- Päärynöitä

Mä olen voinut aina paremmin katsoessani tarkemmin mitä mä syön; monipuolisemmin ja välttäen turhia hiilareita sekä panostaen ruoan laatuun eli luomuun ja kokolihaan sekä lisäaineettomuuteen. Pitää poiketa huomenna tai perjantaina keskustaan etnokauppaan sekä luomukauppaan täydentämään ruokavarastoja monenmoisilla terveellisillä herkuilla. Listasta jäi hankkimatta myös joitakin perusjuttuja eikä marketissa viitsinyt lojua heräteostoksia haahuilemassa. Mä elin muinoin 18v ilman lihaa sutjakkana poikana eli mulla on pitkällinen kokemus terveellisestä ruokavaliosta. Harrastin tuolloin kaikenmaailman idätystä, mehupaastoamista ja muuta kehon tervehdyttämistä. Mun on pakko todeta viime vuosien perusmättöruoan aiheuttavan ainakin minulle väsyttävän moskaa - kahvia - moskaa - kahvia - sokeria kierteen. Ilmankos vatsa on alkanut kasvaa eka kertaa elämässä. Olutkin kun maistuu. Onneksi mä en ole enää lenkkimakkaralinjalla, kuten lihansyönnin alkuaikoina. Mulla meni jotenkin överiksi äijämeiningillä. Mun ensimmäinen lihahaarukallinen 18 vuoden jälkeen maistui Psykologin tarjoamana valkosipulilammaspalasena. Olihan se sulavan hyvää kunhan pääsin yli välittömästä "Mä syön kuollutta eläintä!" yökköreaktiosta.

Mä en ole syönytkään tänään mitään lämmintä eli teenpä runsaan iltapalan ja otan käteen Artemis Fowlin seikkailut.

Voikaa hyvin !

- Johannes -