Mun upseeri-isoisä kantoi tällaista.
Hei
Musta on tullut kummallisen sosiaalinen naapurien suhteen. Eräs turkkilainen naapuri pyysi apua tietokoneensa kanssa. No, minä asensin ja tutkin ja kokeilin, mutten saanut vielä puhdistettua hänen koneensa tukkineita troijalaisia. Jatkamme joku toinen päivä. Oli mukava istua mun sohvapöydän äärellä ja jutella kaikenlaista. Opinpa muutaman sanan turkkiakin. :)
Ja kuvitelkaa. Hänen hieno kannettavansa oli maksanut Turkissa ainoastaan 150 euroa. Halpislento Istanbuliin, kone kainaloon ja takas ja pääsis sekä lomalle, että säästäisi koneen hankinnassa. Jos siis olisi rahaa. Istanbul on näyttäytynyt jostain minulle käsittämättömästä syystä toistuvasti unissani myyttisenä kaupunkina, jonka katuja vaellan unipersoonana. Olen tainnutkin mainita joskus, että muistan aamuisin ainakin osan näkemistäni unista ja muistan kaikki elämäni aikana näkemäni unet, jotka olen muistanut aamulla. En pysty selaamaan uniani kuin jotain arkistoa, mutta pystyn muistamaan tältäkin istumalta satoja unia ja unia saattaa pulpahtaa mieleen milloin tahansa, että tällaisenkin näin joskus 7 vuotiaana. Omaa reaalielämääni en muista yhtä tarkkaan, en kai koska muistikapasiteetti menee uniin. Ehkä musta olisi tullut oiva shamaani jollain toisella ajalla jossain toisessa kulttuurissa. Ja mä näen enneunia (sukuperinne), enkä puhu nyt pelkästään Déjà vu ilmiöstä, joita koen usein. Ainoa elossaolevista isovanhemmistani eli isoäitini on kuulu unistaan ja näyistään, mutta hän ei hartaana kristittynä mielellään puhu niistä.
Mä laskeskelin illalla talon asukkaista olevan jotakuinkin tasan puolet muualta tulleita tai romaneja. Talo olisi aika monelle kauhistus ja esimerkki epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta, mutta mun täytyy tunnustaa, että ajoittaisista kirjoitusteknisistä pyykkituvanvarausongelmista huolimatta en ole kokenut koskaan minkäänlaisia ongelmia ei-suomalaisten asukkaiden kanssa. Ongelmia ovat sen sijaan tuottaneet suomalaiset ja romani alkoholistit, kuten toi uusi romaninaisnaapuri, jonka seurue jatkaa yhä edelleen juhlintaa. Ovat nyt lähteneet varmaan terassille, koska asunto hiljeni. Romaneja sinällään tuomitsematta totean, että tässä pihapiirissä asuu myös oikein mukavia ei-alkoholistiromaneja.
Miksi haluaisin vaihtaa paikkakuntaa:
Tympääntyneenä naapurien häiriköintiin ja koko elämääni tartuin Herkän tarjoukseen ja lähdin jo ennakkoon terassille hänen ex-avomiehensä soittaessa sattumalta samoissa aikeissa. Istuinpa siten kohta terassilla ystäväni ex-avomiehen seurassa ja mukana oli hänen uusi avovaimonsa, mun ex-heila ja seuraan oli juuri liittynyt juuri myös Moiran ex-avomies. Herkkäkin tuli paikalle ja siinä me juteltiin ja naurettiin valomerkkiin saakka. Oli oikein mukavaa, mutta on pienet piirit. Sen verran exyydet näkyi, ettei Herkkä halunnut istua mun ex-heilan, hänen exänsä uuden naisen viereen, vaan istuin heidän välissään.
Rakastakaa toisianne !!!
- Johannes -
Musta on tullut kummallisen sosiaalinen naapurien suhteen. Eräs turkkilainen naapuri pyysi apua tietokoneensa kanssa. No, minä asensin ja tutkin ja kokeilin, mutten saanut vielä puhdistettua hänen koneensa tukkineita troijalaisia. Jatkamme joku toinen päivä. Oli mukava istua mun sohvapöydän äärellä ja jutella kaikenlaista. Opinpa muutaman sanan turkkiakin. :)
Ja kuvitelkaa. Hänen hieno kannettavansa oli maksanut Turkissa ainoastaan 150 euroa. Halpislento Istanbuliin, kone kainaloon ja takas ja pääsis sekä lomalle, että säästäisi koneen hankinnassa. Jos siis olisi rahaa. Istanbul on näyttäytynyt jostain minulle käsittämättömästä syystä toistuvasti unissani myyttisenä kaupunkina, jonka katuja vaellan unipersoonana. Olen tainnutkin mainita joskus, että muistan aamuisin ainakin osan näkemistäni unista ja muistan kaikki elämäni aikana näkemäni unet, jotka olen muistanut aamulla. En pysty selaamaan uniani kuin jotain arkistoa, mutta pystyn muistamaan tältäkin istumalta satoja unia ja unia saattaa pulpahtaa mieleen milloin tahansa, että tällaisenkin näin joskus 7 vuotiaana. Omaa reaalielämääni en muista yhtä tarkkaan, en kai koska muistikapasiteetti menee uniin. Ehkä musta olisi tullut oiva shamaani jollain toisella ajalla jossain toisessa kulttuurissa. Ja mä näen enneunia (sukuperinne), enkä puhu nyt pelkästään Déjà vu ilmiöstä, joita koen usein. Ainoa elossaolevista isovanhemmistani eli isoäitini on kuulu unistaan ja näyistään, mutta hän ei hartaana kristittynä mielellään puhu niistä.
Mä laskeskelin illalla talon asukkaista olevan jotakuinkin tasan puolet muualta tulleita tai romaneja. Talo olisi aika monelle kauhistus ja esimerkki epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta, mutta mun täytyy tunnustaa, että ajoittaisista kirjoitusteknisistä pyykkituvanvarausongelmista huolimatta en ole kokenut koskaan minkäänlaisia ongelmia ei-suomalaisten asukkaiden kanssa. Ongelmia ovat sen sijaan tuottaneet suomalaiset ja romani alkoholistit, kuten toi uusi romaninaisnaapuri, jonka seurue jatkaa yhä edelleen juhlintaa. Ovat nyt lähteneet varmaan terassille, koska asunto hiljeni. Romaneja sinällään tuomitsematta totean, että tässä pihapiirissä asuu myös oikein mukavia ei-alkoholistiromaneja.
Miksi haluaisin vaihtaa paikkakuntaa:
Tympääntyneenä naapurien häiriköintiin ja koko elämääni tartuin Herkän tarjoukseen ja lähdin jo ennakkoon terassille hänen ex-avomiehensä soittaessa sattumalta samoissa aikeissa. Istuinpa siten kohta terassilla ystäväni ex-avomiehen seurassa ja mukana oli hänen uusi avovaimonsa, mun ex-heila ja seuraan oli juuri liittynyt juuri myös Moiran ex-avomies. Herkkäkin tuli paikalle ja siinä me juteltiin ja naurettiin valomerkkiin saakka. Oli oikein mukavaa, mutta on pienet piirit. Sen verran exyydet näkyi, ettei Herkkä halunnut istua mun ex-heilan, hänen exänsä uuden naisen viereen, vaan istuin heidän välissään.
Rakastakaa toisianne !!!
- Johannes -
Kommentit