Herään kun faijan pää kolahtaa lattiaan.

En jaksanut hereillä kahvin jälkeen. Nukahdin lehden ääreen, joten päätin siirtyä suosiolla sänkyyn. Painajaiset jatkuivat entistä pahempina. Kotona riideltiin kaikkien kesken. Äiti pakeni jossain vaiheessa viereeni lastensänkyyn, muttemme olleet saaneet lukituksi ovea riittävän vahvasti, joten isä pääsi murtautumaan sisään huoneeseen. Isovanhemmat ja kummitäti sekä täti kylässä. Minä linnoittautuneena lastenhuoneeseen. Itken isoisän ruumiin äärellä selittäen kuinka hän rakasti minua aidosti ja isä ei lainkaan. Yritän lyödä isää, muttei se edes huomaa. Totuuksia huudetaan julki puolin ja toisin. Oma ääneni kuulostaa puuroutuneelta hiekkapaperilta. Lopulta isä uhkaa tappaa molemmat isoäidit, painimme ja yritän puukottaa isää leipäveitsellä. Ei tehoa. Saan ojennettua veitsen äidille, joka leikkaa isän kaulan poikki. Siihen kuluu liian monta sekuntia. Pää kolahtaa lattiaan, kierii sivuun. Herään.

Kello käy kuutta illalla. Tämä on vapaapäivä.

- Johannes -