Hei

424856085_48094ee4df.jpg?v=0


Miten olen voinutkaan elää vailla Eelsia niin monta kuukautta. Johtunee tavastani kuunnella musiikkia MP3-muodossa tietokoneelta. Voi luoja millainen ero soundeissa ja äänenlaadussa onkaan vaihdettuani pitkästä aikaa stereoihin, vaikkei mulla ihan paskat tietsikkakaiuttimet olekaan. CD:t palaa mun elämään.

Mä rakastan Eelsia. Sopivan hellyttävän kauhistuttavan surullista pieniin asioihin keskittyvää herkkää ja erikoista musiikkia.

Heräsin tänään auringonpaisteeseen aikaan, jolloin toisinaan menen nukkumaan, keitin kahvit, hain Hesarin, nautin hillovoileipä aamiaisen, ompelin asetakkiini pari irronnutta ja irtoamaisillaan olevaa nappia, Eelsia kuunnellen. Ah.

Kunpa voisin olla rakastunut. Jeannie's Diary tuo mieleen muistoja, Wooden Nickels särkee sydämeni. Ei ole ketään, ketä suudella hellästi herätessä, eikä ketään kelle kommentoida lehden uutisia, ei ketään kelle näyttää ylpeänä, sain ommeltua, sitten yhdessä kaupunkiin kahville, pohtimaan mitä puuhaisi illalla, elokuviin ehkä.



Went down by the old courthouse
Stumbling through the streets
Had to get out of the house
Had to use my feet

And you may not think much of me now
But i think so damn much of you

Don't take any wooden nickels
When you sell your soul
A devil of a time awaits you
When the party's over
You're on your own

Trash truck coming up the road
Picking up the trash
Riding to a better place
Hoping we don't crash

Thinking how things have turned out
I never would've guessed it this way

Don't take any wooden nickels
When you sell your soul
A devil of a time awaits you
When the party's over
You're on your own

Now the party's over
I'm on my own



- Johannes -