By Rolling Stones,


From Sticky Fingers, yksi upeimmista levyistä koskaan.

Kolahti äsken, koska kävelin tänään reippailumielellä täysikuun valossa metsän läpi ja jään yli kaupunkiin ostoksille ja takaisin samaa reittiä. Mun piti seisahtua keskelle jäätä molemmilla rupeamilla ihailemaan kuun hopeaa. Olen varma, että kuolen hukkumalla. Näin kerran sellaisen unen. Hukkuisin mieluummin avantoon pakkasessa täysikuun valoon kuin vaikka kesällä sumuisessa tihkusateessa ajettuani prätkällä vahingossa järveen lossilaiturilta. Metsässä mä luin kokeen vuoksi kaikkea taskuista löytyvää lumen heijastaessa valoa. Astellessa lumi suhahteli saappaiden alla ja puista varisi lunta pipolle, piti hieman etsiä polkua.

Maailma on jälleen kaunis tai onhan se aina ollut, mutta huomaan sen useammin omalta ahdistukseltani. En myöskään herkeä nauttimasta mun uudenlaisesta kodista.

Mä luovutan päivän urakan jälkeen sen verran, jotta käyn katsomassa lähiökapakasta liekö siellä istuisi ketään mun naapureista. Kello tullee juuri puolelleöin, enkä ole juonut yhtään mitään, enkä ala ryyppäämään kohtakaan. Haluan hetkeksi uudelleen ihmisten ilmoille. Rolling Stones tämän tekee ja päivän urakkani toisen työpöydän laatikoiden kimpussa. Ryhdyin käymään läpi asuntoani tarkoituksena heittää kaikki tarpeeton ja turha mäkeen saadakseni tilaa rauhoittavalle tyhjyydelle pinnoilla sekä käydäkseni läpi menneisyyttäni. Homma sujuu hitaasti, vaikka jätin tarkoituksella lukematta vanhat kirjeet, lippulappuset ja kortit ynnä sen semmoiset. Pelkästään löytyvät pikkuesineet, leffaliput, kirjeiden alut ja muut sadat muistot saivat mieleni kuohumaan. Mä kun en oikeasti oikein muista mun menneisyyttä, muistan paremmin uneni. Jahka saan kaiken järjestykseen aion käydä noita muistoja läpi koettaen rakentaa ensimmäistä kertaa eläissäni jonkinlaista kaarta kaikelle.

Huomenna vietettäis yhden seuran pikkujouluja, jota mä olin perustamassa joskus vuonna kivikausi ja esiintyis myös kiinnostava bändi prätkäbailuissa. Mielessä häilyy ajatus yövieraasta, jonka uskaltaisin kämppäni puolesta tuoda viereeni. Mitenkähän toteutuksen laita? Juoksisinko karkuun? Miten mä löytäisin nuoren Johanneksen rohkeuden?

Rolling Stones muistuttaa mua menneestä minusta hippivaiheessa. Intialaisittain sisustettu koti, lievä maririippuvuus pää täynnä naiveja hippiajatuksia. Luoja.

In Another Land


- Johannes -