Huomenta

Aamukahvilla minä ymmärrän itseäni. Miksi minä teen usein vastoin itseäni. Mokaan salaa, juon liikaa, ahmin valkosipulia. Pelkään seurauksia, vatsaa vääntää, päästä sieppaa koska saatan kuvitella millaisiin vaikeuksiin joudun tällä kertaa hölmöilyjeni vuoksi. Useinmiten en millaisiin, mutta oleellista onkin PELKO.

Lapsena sain pelätä alinomaa. Tarkkailemaan vanhempien mielialaa, koettaa noudattaa tiukkoja sääntöjä, joiden rikkomisen seuraukset riippuivat tuurista. Koettaa olla aikuisempi kuin onkaan, koska vanhemmat eivät ymmärtäneet lapsia lapsiksi. Pelätä koulussa kiusaajia, valita pulpettinsa tarkoin, ettei istuisi kiusausetäisyydellä. Jne jne. PELKO oli vallitseva osa elämääni.

Pystyisin elämään vailla PELKOA, mutten osaa. Kun minulla ei ole ainuttakaan oikeaa syytä pelätä rakennan pelon aiheita ihan itse.

Miten tästä pääsee eroon.

- Johannes -