Hei


Löysin tällaisen seuraamastani blogista. Tarkoitus olisi siis kirjoittaa joka päivä blogiin yhden minuutin teksti. Taidan yrittää silloin tällöin.

Mä muuten pohdin joka ikinen päivä tekstejä tänne ihan vaan mielessäni. Käyn asioita läpi muodostamalla niistä päässäni tekstejä. Niistä päätyy oikeiksi teksteiksi korkeintaan prosentti.

Mutta kännyn sekuntikello ottamaan aikaa ...

Törmäsin tänään työpaikalla uuden työntekijän naispuoliseen kaveriin. Ääks. Punastelin, kömpelöin sanoissani ja koetin kiinnittää jutun juurta eli huomiota. Ihastuin. Apua! Taidan todellakin parantua pikkuhiljaa.

Aika loppui. Eihän tuossa ehdi mitään. Sillä oli vielä punaiset hiukset ja kantava ääni. :)

- Johannes -

PS
Jos ikinä enää palaan musamyyjäksi, niin en enää noudata itselleni luomaa kummaa & turhaa sääntöä, et asiakkaita ei saa pyytää treffeille.
Jospa katsois High Fidelityn taas pitkästä aikaa. ... Mutta mä en omista sitä leffaa. Muistinkin, etten mä ole halunnut omistaa sitä, etten toisi työpaikkaa kotiin. Mäkin olen palkannut henkilökuntaa aina vakinotkujista, et kai tolle vois alkaa maksaan palkkaa kun se jo muutenkin palvelee asiakkaita monta tuntia päivittäin. Tosin mäkin joudun aina pohtimaan myöhemmin miten mä saisin sen viimeksi palkatun potkastua pihalle. Huoh. Keksin maanantaina kaverini innoittaman, että alkaiskin divarinpitäjäksi. Oiskohan ideaa! Haloo Johannes, sä oot pahasti pölyallerginen.
Ja leikkasin tänään itselleni irokeesintapaisen. Ehkä mä en olekaan tervehtymässä.