Hei


Korvaa alkoi särkeä keskiviikkona häiriten nukkumista. Torstaille herätessä kipu oli jo ajoittain sietämätöntä, joten helpotin sitä nauttimalla pari puolikasta särkylääkettä. Illalla tuska tuntui jo kohtuuttomalta. Kokonainen lääke veden kanssa ja nukkumaan kivun uuvuttamana. Ei auttanut. Nukuin levottomasti pari tuntia. Juurihoitohammastakin alkoi särkeä ja leukaperiä. Nousin ylös tutkimaan netistä korvasärkytietoutta. Perhana mua hammaslääkärikammoista. Alkoi selvitä , että mua vaivasi elokuussa väliakaisena annetun juurihoidon pettäminen. Mun olisi pitänyt mennä lokakuussa hakemaan hampaaseen oikeaa juurihoitoa, mutta peruin ajan peloissani ja koska hammas ei oireillut. Nyt oireili vittumaisella voimalla korvassa.

Laitoin kellon soimaan yhdeksäksi varatakseni hammaslääkäriajan ensi viikolle ja painuin uudelleen pehkuihin. Heräsin onneksi vasta kellon soittoon ilkeän kivun vallassa. Selitin tilanteen ajanvarauksen tädille. Se alkoikin yllättäen rauhoitella mua tomerasti onnistuen jotenkin kummallisesti ylipuhumaan mut puoli kahdeksitoista päivystysajalle. Miten tässä näin kävi. Ryhdyin panikoimaan välittömästi kympillä. Uudestaan väliaikaiseen juurihoitoon kahden tunnin kuluttua. Mähän siis kuolisin mielummin. Puolikas rauhoittava naamaan ja kokonainen särkylääke. Piilouduin peiton alle päätä myöten laitettuani kellon soimaan puoli yhdeltätoista. Laitoin vielä soimaan ortodoksisen liturgian, jotta olisi jotain turvalliseen tartuttavaa. Makasin peiton alla laskien mielessäni minuutteja ja kuvitellen pyörivää sähkökonetta. Hui jui.

Tiedä mikä auttoi, mutta käytyäni suihkussa ja kävellessäni terveyskeskukseen minut valtasi kummallinen rauha. Ei tässä hätää. Tää on ohi tunnin kuluttua. Mä kestän tämän.

Lääkäriksi sattui mukava nuori nainen, joka toimi samalla rauhallisella tavalla kuin edellinenkin selittäen mitä tulee tapahtumaan ja miten tästä eteenpäin. Tuhti puudutus, lääkkeen vaikutuksen odottelua ja sit rauhallinen operaatio rauhallisen selityksen kanssa. Puolivälissä tuntui jo oikeastaan helpottavalta kaiken jännityshikoilun jälkeen. Tää ei satu lainkaan, olen hyvissä käsissä. Nipisti pari kertaa hänen puhdistaessaan sitä kuulemma pahasti tulehtunutta juurta. Ja sit se olikin jo ohi. Höh.

Mä olen äimänkäkenä. Tilapäinen juurihoito on jo ohitse. Mun ei tarvinnut jännittää ja kipuilla ensi viikkoon. Pitää vaan toivoa, että hammas ei ala oireilla ennen ensi maaliskuun alun juurihoitoaikaa, jolloin lekuri tutkailee yrittääkö pelastaa hammasta vaiko kiskoa pois. Kuulemma näyttää toivorikkaalta, koska hammas sinänsä ja kolme muuta juurta ovat hyvässä kunnossa.

Musta tuntuu vahvastyi siltä, että mä uskallan laittaa ensi vuonna kuntoon muidenkin hampaiden pikkuongelmat eli lähinnä lohkeamia vanhoista paikoista. Pahin lohkeama tuoksuu toisinaan epämiellyttävälle. Reikiä siellä ei kai ole lainkaan.


Bentsodiatsepiinit

En muista miksi ajauduin tutkimaan tänään ton lääkkeen ominaisuuksia. Olisiko ollut jonkun blogin herättämänä.

Mä järkytyin hieman. Olin erityisesti viime vuoden jonnekin tän vuoden tammmikuulle saakka pahasti sekakäyttöriippuvainen. Vedin viikottain 2-4 humalaa, joka humalan kohdalla useita nappeja taiteillen alkoholin ja  bentsodiaptsemiinin tasapainoittamisessa. Jatkoin nappien vetämistä krapulaa parantaakseni ja toisinaan myös uskaltaakseni kaupungille.

En ollut tajunnut ennen tätä päivää mitä riskejä hommaan sisältyi ja miten syvällä mä oikeasti olin sekakäytössäni. Mä vierastin ja vierastan edelleen sanaa narkkari, mutta kyllä mä taisin olla sellainen käytännössä. Vieroituskaan ei sujunut terveellisellä tavalla eli mä lopetin kuin seinään maaten pari viikkoa sängyn pohjalla hikoilemassa, kouristelemassa ja panikoimassa sekä tärisemässä. Herra Jumala. Luin tollaisen olevan hengenvaarallista ja psykiatrikin selitti viime käynnillä parin kuukauden lopetusprosessia, koska en kertonut lopettaneeni jo.

Käytän edelleen alkoholia 1-2 kertaa viikossa, pääsääntöisesti kerran viikossa ja huom. ilman nappeja. En vedä enää nappeja krapulaankaan kuin harvoin (kerran kuussa) ja silloinkin vain puolikkaan tai spesiaalitapauksissa kuten tänään ennen hampilääkäriä. Paremmin siis menee :)

Mä olen käyttänyt aina depressiota sairastaessani sekaisin alkoholia ja rauhoittavia, pahimmillaan puolikkaita liuskoja vahvaa valiumia parin viinipullollisen kera. Ihme, että olen hengissä, ettei keskushermosto ole vaan lamaantunut shokkiin. Vielä kun ottaa huomioon, että mä vedin säännöllisen epäsäännöllisesti pilveä. Onneksi toi pilvi on jäänyt käytännössä kokonaan pois tämänkertaisen depression kohdalla. No, pari iltaa olen sitä poltellut parin vuoden kuluessa, mutta eihän noin pientä määrää lasketa.

Joskus nuorena mä istuin Vanhalla ylioppilastalolla tai Tavastialla liuottaen nappeja kaljaan vedettyäni ensin pohjat parilla tötsyllä. Enpä kaipaa sitä aikaa takaisin.

Äskeinen päivällinen:

2 kovaksi keitettyä luomukananmunaa
2 keitettyä lisäaineetonta kokolihanakkia
2 raastettua luomuporkkanaa sitruunamehulla
vihreitä oliiveja paprikatäytteellä
kuorittuja auringonkukansiemeniä
chilivalkosipulimurskaa
 
Jäi kylläinen, muttei ähky olo.

Suihkuun, kahvia, vigiliaan ja katsoon improvisaatioteatteria. Hoksasin, et mä käyn useamman kerran vuodessa seuraamassa pieniä & kokeellisia teatteriesityksiä. Vaginamonologit eturivissä ainoana miehenä oli kyllä aika kiusallinen kokemus näyttelijöiden ottaessa välillä kontaktia yleisöön.


Voikaa hyvin ja rauhallista itsenäisyyspäivää !

- Johannes -